Johdatus rasismin teoriaan

Rasismi-sanan etymologia juontaa juurensa rotuun (race) subst. Sensijaan (race) verbi = kilpailla, hakata, ei liity edelliseen; vaikka etnisistä eroista johtuva toistensa piekseminen onkin varsin tavallista, siis rasistista. Tätä ei voi tieteen nimissä yleistää.

Rasismi on rotuun perustuvaa diskriminointia. Valistunut lukija huomaa käsitteellisen virheen.
Rotujen olemassolo on kiistanalainen ja siksi rasismin todellinen luonne on usein hämärä.  

Rasismi-käsite voi kuitenkin hyvin.

Vielä kaksikymmentä vuotta sitten, rasismi oli hyvin harvinainen käsite. Sanaa käyttivät lähinnä tiedostavat ja päivystävät dosentit. Rasismikäsite popularisoitui vuonna 1992, kun Moskovan somalit toivat sen lähes jokaiseen suomaliseen keittiöön.

Somalialaisten invaasio johtui neuvostoliittolaisen ylläpitojärjestelmän hajoamisesta.
Jeltsiniläisen Venäjän mukautuessa kapitalistiseksi markkinataloudeksi, todettiin: ”kansojen välisen ystävällisyyden” perustuvan nyt markkinoihin, kusettamiseen ja dollareihin. Vanha
mantra: rupla, kusettaminen ja YYA ei enää tullut kysymykseen; tuolloin myös interkom-ajattelusta luovuttiin.

Somaleiden hakiessa uutta turvaa, he rikastuttivat suomalaista kulttuuria, tuomalla rasismi-sanalle syvempää merkitystä, jossa kollektiivinen, länsimainen syyllisyys korostui.

Rasismi on periaatteeltaan monitahoinen ja vaikeasti ymmärrettävä käsite. Tasavallan presidentin tiedetään sanoneen, että perussuomalaisia äänestävät ovat rasisteja. Tiedämme myös, että myymälävarkaudesta kiinniotettu afrikkalainen huudahtaa - lähes aina – rasisti!

Tästä on helposti johdettavissa analogia, perussuomalaisista teollisuusvartioihin. Käytännön
ristiriita on havaittavissa siinä, että perussuomalaisten äänestäjissä tai kansanedustajistossa ei liene teollisuusvartijoiden yliedustusta, sahureita kylläkin.

Vaikka kehitystä onkin havaittavissa; lautakasojen haltijat ovat väistyneet ja ydinosaaminen, sahurit, ovat nyt vallankahvassa: tämä ei liittyne edelliseen.

 Ehdokas Lipponen on rasismista puhuessaan, lähes tautologisella ponnella puhunut ”30-luvun
Saksan” ilmapiiristä. Jos uusi diktaattori tulee valituksi, rasismikäsitteestä seuraavat käytännön toimenpiteet tulevat muuttumaan. Esimerkiksi 30-luvun antikvariatavara hinnoitellaan uudelleen, mm. Rheinmetall-Borsig kirjoituskoneiden ja Lale Andersenin levyjen hinnat tulevat  romahtamaan. Symbolit ja tavara-arvo yhdenmukaistetaan. Merkit tulevat vaarallisiksi erityisesti niiden omistajille. Vaarallisia ovat mm. Berliinin oopperan Wagnernauhoitukset ja Zündapp -moottoripyörät, puhumattakaan Jumo004 aksiaaliahdin suihkuturbiineista. Natsisaksalainen tuote asettaa omistajansa välittömään vastuuseen 40-luvun kansanmurhasta ja rasismista.

Rasisti, on huudahduksena erittäin voimaperäinen sana. Se herpaannuttaa lainvalvojan otteen ja saa humanistityttöset kyynelehtimään, myös luokanopettajat pitäytyvät rangaistustoimilta sen kuullessaan. Pavlovin luonnehtima behavioristinen refleksi ja koiran syljen eritys ei kokonaisuudessaan voi selittää massahysterialle luonteenomaista vaikutetta.

Havaittu tai oletettu rasismi sensijaan myötävaikuttaa hurmoksellisen palopuheen syntyyn; rasismista voimaantuvat erityisesti vihreät kansanedustajat. Vihreyden rasismitarkoite on katsottu perustuvan postneuvostoliittolaisen trauman itsehoitoon. 80-luvun kuluessa sana: ”neuvostovastaisuus” koki täydellisen inflaation; se oli kouriintuntuva sanasymboliikan arvonalennustapahtuma: Vielä 70-luvulla, huudahdus, ”neuvostovastainen”, kohdistuneena yksilöön oli tavaton voimatekijä. Kohteelta meni sosiaalinen arvostus, työpaikka ja uskottavuus. Nykyisin sana ”rasisti” on korvannut ”neuvostovastaisuuden”.

Yksi rasistisen olemuksen peruspiirteitä on miehen kaljupäisyys. Esimerkiksi blogisti Maria
G. Sorainen on kertonut kokeneensa kauhunhetkiä kaljupäisten miesten välittömässä läheisyydessä. Kaljupäisyyden ja rasismin keskinäisellä yhteydellä on olemassa lievää empiiristä korrelaatiota, mm. Kimmo Sasin kohdalla. K.Sasi on kaljupää ja tappaja. Syvempi analyysi ei kuitenkaan tue väitettä: Kimmo Sasi ei ole perussuomalainen teollisuusvartija, vaan kokoomuksen kansanedustaja. Tappajaprofiili ei tahattomuuden vuoksi ole järkeenkäyvä; tiettävästi myös liikenneonnettomuudessa henkensä menettänyt oli etnisesti suomalainen. 

Empiirinen otanta Joensuusta osoittaa, että citycamo-housuiset kaljupäät ovat rasistisempia, kuin teryleenihousuiset  lattiamiehet. Tutkimuksen kattavuudessa on puutteita.

Synteesinä voidaan siis ajatella, että rasismi on länsimaisen yhteiskunnan yleistä huonoutta kuvasteleva ilmaisu, sen tarkoite diskriminoi, lajittelee ja osoittaa sormella. Se voi olla afroameriikkalainen toteamus: ”it's racis”, kun puhutaan tieteellisistä tai kulttuurillisista saavutuksista. Se voi olla vihreän kansanedustajan voimasana tai Arhinmäen keppihevonen,
yhtälailla kuin kiinnijoutumisen kuittaus myymälävarkaalta.